Kesä tulee!
Vuosi vaihtui sairastellessa. En koronaa ole saanut, mutta yksi influenssa taisi käydä kylässä. Täytyy sanoa ettei ollut mitenkään hilpeää touhua. Vuoden alku on ollut raskas. Avustajan sairastelu vaikutti arkeen ja kaikenlainen tekeminen tai mikään muu kuin kissan paijaaminen ja nukkuminen on ollut työlästä. Ei raskasta, vaan työlästä. Tänään ulkona kävellessä mietin miten paljon pidän tästä hetkestä keväässä. Talvi on jo ohi, valoa riittää ja ensimmäiset lämmöt alkaa tuntua iholla. Tämä on myös se hankala välikausi, kun päivällä on lämmintä ja pimeän tullen helposti ollaan pakkasella. Tai vähintään nollissa, mutta kylmässä nollassa. Syksyn nolla on lämpimämpi. Pidän siitä pienestä kirpeydestä mitä on koko ajan ilmassa. Vielä ei ole joka paikassa mutaa, eikä katupölyä. Sadetta ei välttämättä myöskään ole, sillä jos sataa, on se vielä lunta/räntää Loskat on suurimmaksi osaksi poissa, samoin pahimmat jäät. Jalkakäytävät alkavat aueta, mutta ei voi vielä ihan luottaa lenkkareihin. H